Pölyä ilmassa

mattienroth3

Jätän ensi keskiviikkona kaupunginvaltuustolle seuraavan aloitteen:

Aloite katumelun ja -pölyn vähentämistä koskevan aikataulutetun toimintasuunnitelman tekemiseksi

Selvitysten mukaan yli puolet helsinkiläisistä kärsii liikenteen aiheuttamasta melusta. Liikenne aiheuttaa myös vakavan katupölyhaitan, joka selvitysten mukaan aiheuttaa mm. allergia- ja astmaoireita ja enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin mitä liikenneonnettomuudet aiheuttavat.

Katumelu ja -pöly ovat enimmäkseen liikenteen aiheuttamia, siksi niitä on syytä käsitellä rinnakkain. Yhteisen aiheuttajan vuoksi voivat melua vähentävät toimet samalla vähentää myös pölyä ja päinvastoin. Osa torjuntakeinoista on jo käytössä, osa vajaateholla tai käyttämättä ja osaa ei ole tiedossa. Osa keinoista on Helsingin päätösvallassa, osa edellyttää yhteistyötä naapurien, liikenteenharjoittajien, liike-elämän, kansalaisjärjestöjen ja valtion kanssa. Monet torjuntatoimet maksavat paljon, mutta eivät kaikki – osa on helppo toteuttaa vaikka heti, osa edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja raskasta rakentamista. Näistä syistä johtuen  ongelmaa on syytä lähteä ratkomaan pitkällä tähtäimellä huolellisen suunnittelun pohjalta.

Edellä selvitetyn perusteella esitän, että kaupunki ryhtyy toimiin melu- ja pölyongelman saamiseksi hallintaan ja tekee aikataulutetun toimintasuunnitelman katumelun ja -pölyn vähentämiseksi.

Olen kirjoittanut aiheesta blogisivullani 11.3.2017. Käy lukemassa täältä.

 

Taputuksia Pro Tuomarinkylä -tapahtumassa

Matti_Enroth_kokoomus_pro_tuomarinkylaKokoomusehdokkaita sunnuntaina 12.3.2017 Pro Tuomarinkylä -vaikuttamistapahtumassa koiraradan alueella. Tapahtumassa oli mm. paneeli, jossa ryhmien edustajat keskustelivat yleiskaavasta ja näkemyksistään Tuomarinkylän kartanon alueen rakentamisesta.

Sain yleisöltä taputukset, kun kerroin tekemästäni valtuustoaloitteesta Tuomarinkylän kartanon, Keskuspuiston ja Malmin lentokentän alueiden jättämisestä pois yleiskaava 2016 rakentamisalueista.

Helsingin vesijohtoverkon korjausvaje hallinnassa

Olen HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja. Helsingin vesihuollon keskeinen riskitekijä on vesijohtoverkoston korjausvaje. Tilanne on nyt hallinnassa – lue kirjoitukseni aiheesta:

Helsinkiä on rakennettu pitkään ja vaiheittain. Vesi- ja viemäritekniikka on seurannut rakentamista. Putkistojen tekniikka ja kestoikä vaihtelevat – osa on vanhaa ja vieläkin toimivaa, osa uusistakin putkista on jo jouduttu uusimaan. Verkoston kuntoa valvotaan toimintavarmuutta seuraamalla ja kehitetään pitkäjänteisellä investointisuunnitelmalla.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vastaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan vesi- ja jätehuollosta sekä ympäristötiedon keräämisestä. HSY:n tehtävänä on turvata 1,3 miljoonan asukkaan ympäristöpalvelut ja varautua seudun asukasmäärän voimakkaaseen kasvuun.

Riittävän ja laadukkaan käyttöveden saamisen turvaamiseksi olemassa olevia vesilaitoksia kunnostetaan ja laajennetaan, samoin on jätevesipuhdistamoiden kanssa, uuden jätevesipuhdistamon rakentaminen Espoon Blominmäkeen on alkamassa. Suuria investointeja ohjataan säännöllisesti tarkistettavalla investointisuunnitelmalla.

Putkiverkostoa uusitaan suunnitelmallisesti riskianalyysin perusteella toimintavarmuutta parantamalla. Korjaustarvetta ennakoitaessa etusijalle asetetaan päävesijohdot, joita kunnostamalla vaikutetaan suuren asukasmäärän veden saantiin.

Parastaikaa HSY rakentaa putkiston seuranta- ja ohjausjärjestelmää, jolla voidaan havaita putkivuotoja ja ennakoida putkirikkoja sekä ohjata vesi korjausten ajaksi muille putkiosuuksille ja tällä parantaa putkiston toimintavarmuutta ja välttyä kriisimäisiltä, suuria asukasjoukkoja koskettavilta putkirikoilta.

Kunnostamista edellyttävät putket pyritään korjaamaan uusilla kustannuksia säästävillä menetelmillä, joissa putkia ei tarvitse kaivaa ylös. Tällöin putket on mahdollista kunnostaa silloin, kun tarve sitä edellyttää, eikä vasta silloin kun rahoitustilanne sen sallii.

Putkiston toimintavarmuuden parantaminen ei kilpaile putkiverkoston laajentamisen kanssa; molemmat tarpeet ovat hoidettavissa pitkäjänteisellä investointisuunnitelmalla. Yhteiskunnan vesi-infran kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa jo senkin vuoksi, että se kustannetaan vesimaksuilla.

Aktiivista toimintaa ja vaikuttamista Pakila-Seurassa

Vartin Pakila-Seura sivuOlen ollut Pakila-Seurassa yli 20 vuotta, ensin sihteerinä muutaman vuoden ja sitten puheenjohtajana 17 vuotta. Nyt jatkan seuran hallituksessa vastuualueenani edunvalvonta, mikä tarkoittaa Pakila-Seuran toiminnan osalta valtuutetun aseman ja taitojeni hyödyntämistä Pakila-Seuran toimialueen Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen asukkaiden hyväksi. Pakila-Seurasta ja toiminnastani puheenjohtajana antaa hyvän kuvan yllä oleva Vartti-lehden juttu vuodelta 2012 ja raporttini ylipormestarin asukasillasta Pakilassa.

Pakila-seurasta on lisää tietoa täällä.

Ylipormestarin asukasilta Pakilassa 6.11.2012 

Asukasilta pidettiin Pakilan ala-asteenkoulun juhlasalissa ja sitä seurattiin myös juhlasalin vieressä olevassa ruokalassa suorana televisio-lähetyksenä. Kyselijöille juoksutettiin mikrofoneja kummassakin salissa. Tilaisuuteen osallistui noin neljä sataa asukasta.

Pakilan tilaisuus oli Pajusen 33. ylipormestarin asukasilta. Hänellä oli tukenaan noin 40 Helsingin hallinnonalojen asiantuntijaa. Edellisen kerran ylipormestarin asukasilta oli Pakilassa kymmenen vuotta sitten Pakila-Seuran täyttäessä 40 vuotta. Silloin kaupunginjohtajana oli ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja paikkana Pakilan yläaste.

Tilaisuus alkoi klo 18. Pakila-Seuran oma orkesteri Pakilan Pelimannit viritteli sopivaa kokoustunnelmaa soittamalla vanhaa tanssimusiikkia koulun ala-aulassa. Klo 18.30 Jussi Pajunen avasi tilaisuuden. Pakila-Seuran puheenvuorossa käsiteltiin Helsingin Sanomissa 2.11. ja 6.11.2012 julkaistuja apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän haastatteluun perustuvia kirjoituksia, joissa Penttilä suunnitteli asuntojen rakentamista pohjoiseen Paloheinän pelloille. Kaupunkisuunnitteluviraston edustaja luonnehti kirjoituksia Penttilän keskustelun avaukseksi. Seuran varsinaisena kysymyksenä toistettiin kymmenen vuotta sitten pidetyssä edellisessä asukasillassa esitetty kysymys: milloin Pakilantielle saadaan liikennesuunnitelma. Sen luvattiin valmistuvan vuoden 2013 aikana.

Tämän jälkeen yleisö esitti kysymyksiään, joihinkin kaupunginjohtaja vastasi itse, enimmäkseen hän ohjasi kysymykset asiantuntijoittensa vastattavaksi. Luonteeltaan tilaisuus oli nimensä mukainen asukkaiden ja kaupunginjohtajan välinen kyselytilaisuus. Tilaisuus sujui hyvin asiallisesti, melkein ammattimaisesti; kysyjät esittivät kysymyksensä selkeästi ja vastaajat vastasivat suurimpaan osaan kysymyksistä heti – muutamaan kysymykseen luvattiin vastaus lähettää kysyjälle ja myös Pakila-Seuralle myöhemmin. Kaksi tuntia kestäneessä tilaisuudessä käytiin läpi yli 30 yleisökysymystä. Kysymysten aiheet käsittelivät liikenneturvallisuutta, bussien reittejä, lipsumista aikatauluista ja peräkkäinajoa, liikennemelua, Paloheinän kirkon purkamatta jättämistä, Pakilan yläasteen sisäilmaa, Jokeri II:sta, Itä-Pakilan siirtolapuutarhan kaavaa ja talvikunnossapitoa.

Tilaisuuden päätyttyä Pajunen ja hänen asiantuntijansa jäivät vielä vartiksi vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Sekä kysyjät että vastaajat vaikuttivat tyytyväisiltä.

Tallenne asukasillasta on nähtävissä täällä.